Keuruun kaupunki
Vesien ja metsien kaupunki Keuruu on tunnettu Keski-Suomen Rykmentistä, joka sijaitsee kauniin Keurusselän tuntumassa. Kaupungin keskusta on rakennettu neljälle saarelle, joista suurimmalla eli Kirkkosaarella sijaitsevat kaupungin kirkot.
Tietoa Keuruun kaupungista
| Perustettu | 1986 | |
|---|---|---|
| Väestö | 11 168 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 430,63 km2 | |
| Maapinta-ala | 1 258,51 km2 | |
| Vesipinta-ala | 172,12 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 8 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,75 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,70 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Timo Louna | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.keuruu.fi |
Keuruun sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Keuruun historia
Kaskiviljelijöiden asuinalueesta kaupungiksi
Ensimmäiset vakituisesti aloilleen asettuneet asukkaansa Keuruu sai 1560-luvulla, kun Kustaa Vaasa oli ensin antanut mahtikäskynsä erämaiden asuttamisesta. Alueelle asuttui pääasiassa savolaisia kasken viljelijöitä, joille Keuruun koskemattomat metseät tarjosivat ihanteelliset elinolosuhteet.
Vielä 1500-luvun lopussa Keuruu kuului satakuntalaisiin Pirkkalan ja Ruoveden suurpitäjiin. Keuruun eteläiset osat kuuluivat taas Hämeeseen. Itsenäiseksi seurakunnaksi Keuruu muuttui vuonna 1628. Hallinnollisesti alue yhdistyi vasta vuonna 1776, kun Vaasan lääni perustettiin. Kaupunki Keuruusta tuli vuonn 1986.
Keuruu on pinta-alaltaan Keski-Suomen toiseksi suurin kunta. Siitä on aikoinaan erotettu sekä Muiltian että Pihlajaveden kunnat, joista Pihlajavesi liityi takaisin Keuruuseen vuonna 1969. Asukkaita alueella asuu nykyään n. 12 000, joista keskustaajamassa 8000.